JALLI-WALESIN BLOGI, OSA 3 – uimakoulu

Hip hei kaverit!

Kesä on ollut vaihteleva ja kesälomat ovat jo takana, toivottavasti kaikilla rennon mukava. Minulla ainakin oli tosi kiva kesä, enimmäkseen tuli oltua mökillä. Uimassa tuli oltua monen monta kertaa. Minä siis rakastan vettä ja uimista, mutta ihan pennusta asti en ole ollut mikään hyvä uimari, ja siitä kertokoon emäntä lisää.

Jalli on todella innokas uija, oikea vesipeto. Mutta uimaharrastuksen aloittaminen ei ollut helppoa. Jalli ei nimittäin pitänyt vesileikeistä ollenkaan, ei edes hellepäivinä. Kalat vedessä ja koirat maalla, oli Jallin vakaa mielipide. Olin kuitenkin toista mieltä, koska tiesin kuinka vilvoittavaa uiminen koiralle on ja myös mukavaa liikuntaa kuumina päivinä, jolloin lenkkeilyä paahteisella tiellä on pakko vähentää. Niinpä pyysin Kikka-open avuksi. Jalli kertookin itse uimakoulusta ja miten siinä sitten kävi.

UIMAKOULU – miten opin uimaan?

Minusta on aina kiva tavata rakasta opea. Meillä on tosi nastaa yhdessä. Sinäkin päivänä tehtiin nouto- ja etsimistemppuja rantahiekalla eikä tullut yhtään kuumakaan, koska oli aika tuulinen päivä. Siksi ihmettelinkin kun ope alkoi riisua verkkareitaan kesken kaiken ja arvatkaa mitä, sinne hän reippaasti kahlasi veteen pelkässä uimapuvussa ja aika kauas. Vettä oli yli polvien! Katselin onnettomana opea, sitten emäntää, joka istui kivellä ja vain seurasi mitä tapahtuu. Sitten ope alkoi roiskuttaa vettä ja huusi minua tulemaan mukaan veteen. Taisi siinä jokin kapulakin lentää, en ihan muista, sillä olin liki kauhuissani. Otin muutaman askeleen veteen, nostin joka askeleella käpäliäni, vesi tuntui märältä ja kylmältä ja minua alkoi pelottaa. Sitten palasin rannalle ja päätin odottaa, että opekin tulisi vedestä pois. Kyllä hän lopulta tulikin, muttei antanut minulle mitään kehuja vaan käveli tarmokkaasti autolleen. Minun kävi kyllä opea sääliksi. Hänellä oli varmaan kylmä ja luulinkin hänen menevän hakemaan itselleen vilttiä tai villapaitaa. Mutta ei! Autosta syöksyi kolme open koiraa, kaikki minun hyviä kavereita, ja uskokaa tai älkää, kaikki kolme säntäsivät riemuissaan veteen. Sitten sinne säntäsi opekin ja muistan hyvin kun ope huusi minulle Jalli mukaan uimaan!
Ja niinhän siinä kävi! Säntäsin mukaan leikkiin ja vauh, minulla oli mahtavan kivaaaaa uimakoulussa!

Siitä päivästä lähtien Jallia on ollut vaikea pitää pois vedestä. Jalli ui, kahlaa, juoksee ja myös istuu (!) vedessä. Eräänkin kerran, kun mökkinaapurilta putosi eväskassi laiturilta veteen, Jalli kävi urheasti pelastamassa sämpylöitä ja makkaroita veden vallasta.

Mutta annetaanpa open muistuttaa kaikkia vielä muutamasta tärkeästä asiasta seuraavan muisti- ja vinkkilistan avulla.

KOIRAUIMARIN MUISTI- & VINKKILISTA

SINILEVÄ: muistattehan tarkistaa aina rannan veden laatu, sinilevää on nyt runsaasti useimmissa Suomen vesistöissä. Sinilevä on myrkyllistä ja voi pahimmassa tapauksessa viedä hengen koiralta. Sinilevä säilyy vesistössä useita päiviä vielä senkin jälkeen kun kukinta on hävinnyt. Eli välttämättä et silmilläsi näe sinilevää joka on vedessä. Älä anna koiran juoda sinilevävettä. Vie koira aina eläinlääkäriin jos koirasi on mahdollisesti juonnut tai uinut sinilevävedessä, kunto romahtaa nopeasti ja huomaat pian uintireissun jälkeen ettei koirasi ole kunnossa.

MERIVESI ei ole terveellistä juomavettä koiralle.

UINTIREISSUN JÄLKEEN: huuhtele koira hyvin jos se on käynyt merivedessä sekä jos epäilet, että vedessä on ollut sinilevää. Älä anna koiran nuolla itseänsä kuivaksi jos epäilet sinilevää olevan vedessä. Yleisesti kuivaa koira aina uintireissun jälkeen ja etenkin hännän tyvi, jotta koirasi välttyisi kivuliaalta vesihännältä.
* Kuivaus ehkäisee myös hot spottia ja muita ihotulehduksia ja turkin paakkuuntumista.

VALVO KOIRASI UINTIREISSUJA, jotta mitään ikävää ei sattuisi esim. sotkeutuminen katiskan merkkipoijuun tai verkon merkkeihin.

UITA KOIRAA SALITUILLA KOIRAN UINTIPAIKOILLA etenkin kaupungissa on selvästi merkitty alueet, joissa voit koiraa uittaa.

ÄLÄ JÄTÄ KOIRAA KUUMAAN AUTOON: vielä loppukesästäkin voi olla aurinkoisen kuumia päiviä, jotka kuumentavat auton muutamassa minuutissa.

JOS KOIRASI EI USKALLA UIDA: ota kaverikoira joka tykkää uida mukaan malliksi, koirasi voi innostua. Jos taas koirasi kokee pärskeet kamaliksi niin mene itse veteen ja houkuttele vaikka hyvällä herkulla tai lelulla tulemaan veteen; ensin kastamaan mahansa ja siitä sitten pikku hiljaa pidennät matkaa ja samalla koirasi rohkaistuu myös uimaan.
Joskus myös pelastusliivit saattavat auttaa heikkoa uimaria saamaan itselleen enemmän itsetuntoa uimiseen, kun ei tarvitse keskittyä pinnalla pysymiseen.

Viettäkää kaverit mahtava loppukesä! Annetaan kesätuulen puhaltaa vielä hetki ja juostaan kilpaa auringon kanssa – eikä vesijuoksukaan hullumpaa ole!

Syksyllä tavataan – silloin taas palataan arkeen ja opitaan paljon uusia kivoja asioita!

Koiramaisin terveisin Jalli walesi

Näytä
Piilota